Lieksan RajaKillan perustaminen
Pohjois-Karjalan rajamieskillan Lieksan osaston perustamiskokous pidettiin 17.4.1963 Timitran komentopaikalla. Kokouksen puheenjohtajana toimi M.J. Kokko ja sihteerinä T. Kallioniemi. Läsnä oli 33 henkilöä ja kokous päätti yksimielisesti perustaa paikallisosaston Lieksaan. Lieksan osaston ensimmäiseksi hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Pauli Mauro. Muiksi hallituksen jäseniksi valittiin Aaro Pato-oja, Teuvo Vänskä, Väinö Jokiaho ja Eino Mäkinen.
Jäseniksi liittyi heti alussa yli sata henkilöä. Lähes kaikki rajakomppanian henkilöstöön kuuluvat tulivat mukaan. Yhdistyksen juoksevat asiat hoidettiin alussa virkatyönä. Vuonna 1964 jäsenmäärä kasvoi 156. Tästä alkoi jäsenmäärän lasku ja aallonpohja saavutettiin vuonna 1977, jolloin jäseniä oli ainoastaan 58. Myöhemmin tapahtui jonkin verran nousua ja jäsenmäärä on vakiintunut noin 90.
Osaston vuosikokous oli kerran vuodessa ja johtokunta kokoontui alussa harvakseltaan. Toiminta keskittyi alussa erilaisten kansallisten juhlatilaisuuksien järjestelyihin mm. Rajavartiolaitoksen vuosipäivänä. Tehtiin lahjoituksia menestyneille varusmiehille ja autettiin rajamiesveljiä perheineen heidän talousvaikeuksissa. Järjestettiin kiltaretkiä ja seurattiin joukolla vuosittaista rajaviestiä.
Toimintaa
1980 luvulta alkaen kiltatoiminnan merkitys ymmärrettiin jo paremmin ja erilaisia tilaisuuksia järjestettiin säännöllisemmin. 1990-luvulla toiminta tehostui entisestään. Ajateltiin, että toimintojen tulee olla jäsenistön tarpeita myötäileviä. Tapahtumia pyrittiin järjestämään erilaisia odotuksia vastaaviksi. Perinnetyön merkitys alkoi kasvaa, erityisesti paikallisen rajavartiojoukon 34 rajakomppanian ja Rajajääkäripataljoona 6. historian keruu alkoi toimia järjestelmällisesti. Vuonna 1991 Särkkäjärven partiomaja tuli killan käyttöön ja vuoden 2012 alusta se siirtyi lopullisesti killan omistukseen. Maanvuokrasopimus tehtiin suoraan Metsähallituksen kanssa. Savusaunalla järjestettiin monenlaisia tapahtumia, joista perinteinen toimintakauden päättävä joulusauna on ehkä suosituin. Tarjoilut tilattiin usein Rajasotilaskotisisarilta.
Perinnetyö
Perinneaineiston kerääminen alkoi Lieksassa jo 1950-luvulla. Suuremman merkityksen se sai 60-luvulta alkaen majuri Matti Lappalaisen innostuksen myötä. Perinnemateriaalia pyöriteltiin aina 2000 luvulle saakka eri tiloissa Timitran mäellä. Vuonna 2003 Lieksan Rajakilta teki sopimuksen Lieksan Rajaperinnetalon ylläpidosta. Rajavartiolaitos tarjosi sopimuksen myötä tilat, lämmön ja valon. Vuosien saatossa paikallisesti kerätty materiaali siirtyi kokonaisuudessaan Lieksan Rajakillan haltuun. Tällä sopimuksella turvattiin Paikallisesti kerätyn materiaalin säilyminen Lieksassa. Tästä alkoi Rajaperinnetalon kehittyminen nykyiseen muotoonsa. Paikat kunnostettiin talkoilla, Rajavartiolaitos antoi materiaalisen avun. Aineisto arkistoitiin ja tavarat diarioitiin virallisiin luetteloihin. Lieksan Rajakilta hankki asekeräilyluvat ja koulutti vastuuhenkilöiksi kolme evp. rajamiestä. Yhteistoiminta Lieksan kaupungin kulttuuritoimen ja Pielisen Museon kanssa alkoi tiivistyä.
Lieksan Rajakilta on ottanut huolehtiakseen paikallisesti Kaatuneiden Muistopäivän, Kansallisen Veteraanipäivän, Itsenäisyyspäivän ja Jouluaaton kunniavartioiden järjestelytehtävät. Järjestelyvastaavana toimii Hannu Laamanen. Perinteeksi on myös muotoutunut vuosittain 30.11. järjestettävä Talvisodan uhrien muistotilaisuus Inarin muistomerkillä ja Kuotiinlammen rannalla.
Lieksan Rajakilta järjestää vuosittain yleensä toukokuussa Jussi Tolkin muistoammunta tilaisuuden yhdessä Lieksan reserviläisjärjestöjen kanssa.
Tunnukset
Lieksan Rajakillan tunnuksen ja standaarin on suunnitellut Paavo Martikainen vuonna 1993.
Puheenjohtajat
Paavo Mauro 1963–65,
Teuvo Vänskä 1966–68,
Kalle Kauppinen 1969–71, Erkki Hyppänen 1972–76,
Seppo Suo-Anttila 1977–78, Matti Riikonen 1979–82,
Aarne Rikkonen 1983–85, Tarmo Kaiponen 1986–90,
Martti Hankkio 1991–96, Tauno Oksanen 1997–2001,
Veli-Matti Niskanen 2002–2008, Reijo Kortelainen 2009-,
Itsenäistyminen
Vuoden 2002 aikana Lieksan paikallisosasto muutti sääntönsä ja itsenäistyi omaksi yhdistykseksi. Toiminnan laajuus oli vaatinut tätä järjestelyä jo aiemmin mutta se toteutui vasta nyt. Lieksan Rajakilta haki vuoden 2011 kuluessa Pohjois-Karjalan Rajakillan ja Raja- ja merivartiojoukkojen perinneyhdistyksen jäsenyyttä. Kauan voimassa ollut epäselvä tilanne selkiytyi ja kiltatoiminta voi jatkua terveeltä pohjalta motolla: ”Kukin on mukana siinä mikä kiinnostaa”. Lieksan Rajakillan järjestämiin tilaisuuksiin, kauden päätöstilaisuutta lukuun ottamatta, ovat kaikki muidenkin kiltojen jäsenet tervetulleita.
Istuva hallitus
Lieksan Rajakillan hallitukseen kuuluvat toimintavuonna 2012 puheenjohtaja Reijo Kortelainen, varapuheenjohtaja Eino Behm, sihteeri Ismo Hautamäki, jäsenet: Hannu Laamanen, Aulis Vänskä, Samuel Juutinen ja Veli-Matti Niskanen. Rajavartiostoa edustaa puhe- ja läsnäolo-oikeudella Markku Hassinen, Lieksan vartioaseman päällikkö.
Lieksan Rajaperinnetalon Oltermannina toimii Esko Kuitunen.
