Ilomantsin torjuntavoiton 70-vuotisperinnejuhla
Ilomantsiin Linja-Karjala kyyditsi veloituksetta kahdella linja-autolla juhlavieraita Ilomantsin torjuntavoittojen 70-vuotisjuhlaan Joensuusta. Juhlat alkoivat järjestelytoimikunnan puheenjohtajan Hannu Hoskosen avajaispuheella. Kainuun prikaatin ja P-K Rajan kalustoesittely avautui samalla liikuntahallin kentällä.
Klo 9.30 oli Hornettien ylilento ja heti sen jälkeen erikoisrajajääkärien terroristin taltuttamis operaatio NH-90 helikopterista.
kuva Vesa Takala / Ikonifoto ky
Yhdentoista aikaan aloitti esiintymisensä ratsuväen eskadroona, johon kuului 9 suomenhevosratsukkoa. Ratsastajat olivat pukeutuneet malli 22 Akseli Galen-Kallelan suunnittelemiin luurankotakkeihin ja punaisiin hurmehousuihin. Suomen puolustusvoimien ratsuväkijoukot ottivat käyttöönsä ranskalaisen ratsusapelin, mutta suomenhevosten ollessa lyhytjalkaisia sapelia lyhennettiinn 12cm ja kahvan kolmesta väistökaaresta poistettiin kaksi.
kuva Vesa Takala / Ikonifoto ky
Puoliltapäivin tarjottiin hernerokkaa styrox-kupeista. Tarjoilusta vastasivat P-K Rajan evp henkilöstö ja rajasotilaskotisisaret. Tarjoilua sadoille nälkäisille helpotti se, että palaset oli laitettu valmiiksi pussiin.
Yhdeltä linja-autot lähtivät kohti taistelupaikkoja, toiset Hattuvaaraan ja toiset Möhkön suuntaan. Olin itse Möhkön autossa, joka pysähtyi Taivallammen taistelupaikalle, missä kerrottiin puna-armeijan, kapteeni Koslovin pataljoonan tuhoamisesta.
Oinassalmentaistelut käsiteltiin ennen kuin pysähdyttiin laskemaan seppele venttiprikaatin eli Pr21 muistomerkille. Seppelettä olivat laskemassa taistelijoiden lapset.
Öykkösenvaaran taistelupaikan uusittuihin varustuksiin ja arkkitehti Ville Suonmaan suunnitteleman ja tänä kesänä valmiiksi saadun muistorakennuksen näyttelyyn tutustuimme kahvin ja munkin lomassa, mitkä meille tarjoili rajasotilaskodin sisaret.
Lauantain ohjelma jatkui asemiesillassa, jossa oli juontajana Jaakko Salonoja. Mus. maj. Petri Junno johti Lappeerannan rakuunaorkesteria, jonka musisoinnista yleisö piti erityisen paljon.
Sunnuntai aamuna P-K:n vapaaehtoisen maanpuolustustyön aktiivit olivat järjestäytyneet valmiiksi lippulinnaa varten. Klo 9 alkoi seppeleenlasku tilaisuus, joka aloitettiin sillä, että lippulinna marssitettiin ensimmäisenä sankarihautojen muistomerkin viereen. Seuraavaksi seppeleet laskivat Puolustusvoimat, laskijana kenr Sakari Honkamaa, Ilomantsin kunta, Rajavartiolaitos eversti Olli Lampinen ja sotaleskien sekä sotaorpojen seppele.
Klo 10 alkaen olivat jumalanpalvelukset Ilomantsin ev.lut. ja ort. kirkoissa.
Puoliltapäivin aloitettiin kenttälounas, jonka piti olla makkarakeittoa, mutta se loppui kesken ja lopuille jaettiin jauhelihakeittoa.
Liput saapuivat Suomen lipun ja airuiden johtamina 14 Div perinneyhdistyksen ja Pr21 perinneyhdistyksen lippu, Hämeen ratsueskadroonan lippu ja Karjalan Poikien lippu, samalla yleisö lauloi seisten lippulaulun "sinun puolestat elää ja kuolla on halumme korkehin".
"Mistäs mekin saatais koppalakit"
Timo Päivinen Pekka Hakkarainen Seppo Kärnä Hannu Wallius
Hannu Hoskonen avasi juhlan ja kiitteli kaikkia yhteisestä ponnistuksesta tapahtuman onnistumisessa. Rakuunasoittokunta Lappeenrannasta esitti Narvan marssin. Hatun koulun leikkiesitys oli oikein hauska kukon ja kanan saunareissusta.
Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa kertoi kuinka sodan aikaisia Korpisoturit-lehtiä on ruvettu digitalisoimaan. Uusimmassa numerossa on kolmen Ilomantsin lukion oppilaan kirjoituskilpailun voittaneet kirjoitukset isänmaallisuudesta ja maanpuolustuksesta ja kehoitti yleisöä lukemaan artikkelit.
Rakuunasoittokunta soitti ratsuväenmarssin, minkä jälkeen Emilia Piipponen soitti kauniin sävellyksen kanteleella.
Kenraali Ari Puheloinen kertoi juhlapuheessaan, kuinka Ilomantsissa 70-vuotta sitten voitetuissa taisteluissa Suomi säilytti itsenäisyytensä. Voittoisilla torjuntataisteluilla oli edullinen vaikutus Suomen sodan jälkeisiin rauhanneuvotteluihin Neuvostoliiton kanssa.
Erkki Johannes Raappanan rohkea taktiikka kahdesta kaksipuoleisesta saarroksesta oli uskalias, mutta se onnistui. Vaikka suomalaiset sotilaat olivat taistelujen uuvuttamat ja joukkojen vahvuus hupeni koko ajan, niin pääsivät he sitkeydellään pysäyttämään Neuvostodivisijioonien etenemisen ja juoksukuntoiset viholliset karkasivat Karjalan korpiin ja esikunnasta saatiin käsky, että takaa-ajoon ei saa lähteä. Sekin osoitti Stalinille, että suomalaiset sotilaat eivät ole murhanhimoisia, mutta peräänantamattomia sotilaita.
Rakuunasoittokunta esitti Ilari Hylkilän Sankaritarinan.
Valtiovallan tervehdyksen esitti eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma. Hän muisteli joensuulaista rakuuna Halosta, joka oli v.1907 syntynyttä ikäluokkaa, joka oli kutsuttu uudelleen riviin kesällä 1944, kun Neuvostoliiton vyöryvät hyökkäykset söivät Suomen armeijan miesvahvuutta. Yhdestäkin komppaniasta oli Ilomantsin taistelujen alkaessa jäljellä 80 miestä ja viikon taistelujen jälkeen vain reilu 10 sotilasta. Eikä periksi annettu.
kenraali Ari Puheloinen eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma
Ilomantsin kunnanjohtaja Markku Lappalainen kiitteli sitä, miten nämä juhlat ovat kannattaneet. Eversti Jouni Mattila kertoi kuinka maanpuolustusasiat toimivat Pohjois-Karjalassa, vaikka prikaati on lakkautettu. Rajavartiolaitoksen tervehdyksessä ev Olli Lampinen kertoi kuinka "Rajalla on rauhallista" toteamus on saanut tänä kesänä uutta merkitystä.
eversti Jouni Mattila eversti Olli Lampinen
Jaettiin kunniamerkkejä ja standardeja perinneyhdistysten toimesta.
Rajavartiolaitoksen päällikkö kenraali Jaakko Kaukanen on myöntänyt Rajavartioristit seuraavasti: nro 45 erityisopettaja Matti Kalliolle ja nro 46 kunnanjohtaja Jorma Ikoselle.
everstit Lampinen ja Kukkonen luovuttamassa rajavartioristejä Ikoselle ja Kalliolle
Rakuunasoittokunta säesti mus.maj. Juha Ketolaa, kun hän lauloi Jääkärin marssin ja Kalervo Hämäläisen Veteraanilaulun.
Sotaveteraani Reino Kurvinen kiitteli juhlista ja toivoi, että ensi syksynä tavataan Kajaanissa.
Lopuksi tarjottiin kakkukahvit.
teksti Ari Salo
