Kiteellä paljastettiin pommikoneen potkurinnapavitriini
Vaikuttava ja isänmaallinen juhla
Kiteellä Hotelli Ravintola Kiteenhovin tiloissa paljastettiin potkurinnapavitriini, jossa tuotiin esille yhden Suomen ilmavoimien Junkers-pommikoneen kohtalo. Miksi muistomerkki sijoitettiin Kiteelle, vaikka sen alkuperäisen sijoituspaikan läheisyydestäkin olisi löytynyt hyviä sijoituspaikkoja. Tähän kysymykseen antoi vastauksen paljastuspuheen pitänyt ja vitriinin Kiteen kaupungille luovuttanut Joensuun Ilmasilta ry:n puheenjohtaja sotakamreeri Rauno Suhonen.
Joensuun Ilmasilta ry kokosi Kesälahdelle Villalan kylään vuonna 1944 maahansyöksyneen JK-264:n potkurinnavan ympärille muistomerkin, joka asetettiin esille Joensuun lentoaseman lähtöaulaan vuonna 2003. Uuden sijoituspaikan kartoittaminen muistomerkille tuli ajankohtaiseksi reilu vuosi sitten, kun Finavia ilmoitti, että lentoaseman saneerauksen jälkeen vitriinille ei enää ole tilaa lentoasemarakennuksen sisätiloissa. Neuvottelut vitriinin siirtämisestä etenivät nopeasti Kiteen Rajakillan puheenjohtajan Pekka Hakkaraisen ja sihteerin Timo Päivisen innostuessa asiassa. Samat henkilöt toimivat ansiokkaasti paikallisina yhdyshenkilöinä Kiteen kaupungin ja Hotelli Kiteenhovin suuntaan siinä vaiheessa kun periaatteellinen päätös siirrosta tehtiin ja muistomerkille etsittiin hyvää esittelytilaa kertoi Rauno Suhonen muistomerkin siirtämisestä Kiteelle.
Timo Päivinen, Erkki T Kinnunen ja Rauno Suhonen
Erkki Palosuolla merkittävä rooli
Rauno Suhonen jatkoi kertomalla että Kiteen seutu oli sota-aikana merkittävää ylilentoaluetta. Kun tähän lisätään vielä se, että eräs kiteeläismies tunnettuun paikalliseen sukuun kuulunut ilmavoimien luutnantti pommikonelentäjä Erkki Palosuo alkuperäiseltä nimeltään Erik Brander oli mukana Saksan valtakunnanmarsalkan, Saksan ilmailuministerin ja Luftwaffen, Saksan ilmavoimien komentajan Herman Göringin 50-vuotispäivillä tammikuussa 1943. Majurin sotilasarvoon nousseella Erkki Palosuolla oli merkittävä rooli ilmavoimiemme iskukyvyn kehityksen kannalta ja Göring suostuikin myymään 24 kpl Junkersin uusinta 88 A-4-tyyppiä ja koneet lennettiin siirtolennolla keväällä 1943 Suomeen. Perustelut vitriinin Kiteelle sijoittamiseen ovat varmasti hyvät ja riittävät.
Junkers tuhoutui Kesälahdella
Kesäkuun viidennentoista päivän aamuna nousi Onttolasta 11 koneen Junkers-osasto kohteenaan Siiranmäki. Yksi koneistamme JK-264 joutui vaikeuksiin menomatkalla Kesälahden Villalan kylän kohdalla koneen vasemman moottorin sytyttyä tuleen. Tähystäjä, sähköttäjä ja konekivääriampuja selvisivät laskuvarjon avulla turvallisesti maahan, mutta koneen ohjaaja menehtyi.
Arvoisat kutsuvieraat. Palvelkoon tämä potkurinnapavitriini kiteeläisiä ja täällä vierailevia ihmisiä osana kehittyvää sotahistoriallisten muistomerkkien ketjua. Tämä vitriini liitetään Tammenlehvän Perinneliiton valtakunnalliseen sotahistoriallisten muistomerkkien luetteloon välittömästi näiden juhlallisuuksien jälkeen päätti sotakamreeri Rauno Suhonen.
Paljastuspuheen jälkeen paljastettiin vitriini yleisön ihailtavaksi Hotelli Kiteenhovissa.
Pekka Hakkarainen, Tytti Hartikainen, Antti Hartikainen, Vesa Blomqvist, Jouni Mattila ja Heikki Pirinen
Kriisit vaikuttaneet rajaturvallisuuden ylläpitoon
Pohjois-Karjalan rajavartioston komentajan eversti Vesa Blomqvistin puheenvuorosta ilmeni, että viime vuosien kriisit ja epävarmuuden lisääntyminen Euroopassa ovat vaikuttaneet merkittävästi rajaturvallisuuden ylläpitoon. Vuonna 2015 räjähdysmäisesti kasvanut laiton maahantulo ja terrori-iskujen jälkeen käynnistetyt toimet rajantarkastuksien tehostamiseksi ovat vaikuttaneet myös Pohjois-Karjalan rajavartiostoon ja sille kuuluvien tehtävien hoitoon. Nykyisiä kriisejä ei voi toisaalta edes verrata niihin kriiseihin, joihin liittyen olemme täällä tänään. Suomen sodat vaativat valtaisan uhrinsa ja koskettivat jokaista suomalaista. Sotaveteraanien määrä vähenee kiihtyvällä vauhdilla ja siksi on äärimmäisen tärkeää, että me nuoremmat sukupolvet huolehdimme heistä.
Kiteen rajakilta on osaltaan toiminut täällä Kiteen alueella aktiivisesti ja pystyttänyt ja kunnostanut useita muistomerkkejä ja PK rajavartiosto on käyttänyt rajakillan asiantuntemusta hyödykseen. Tämäkin pommikoneen potkurinapavitriinin paljastustilaisuus osoittaa yhteistyön sujuneen eri tahojen kanssa hyvin sanoi eversti Blomqvist, joka päätti puheensa kiitokseen ilmavoimien ja erityisesti sota-ajan ilmavoimien henkilöstölle ja taisteluissa menehtyneiden roolista itsenäisyytemme säilyttämiseksi.
Sotahistoriaa
Kiteen Rajakillan puheenjohtaja Pekka Hakkarainen paneutui Kiteen muistomerkkihistoriaan todeten, että Kiteen rajakillan jäsenet ovat olleet aktiivisesti mukana pystyttämässä sotamuistomerkkejä Kiteen alueelle. Ensimmäisen kerran oltiin edesauttamassa Asevelihaudan muistomerkin aikaansaamisessa 4.6.73, RJK 43.n muistomerkki pystytettiin Kontiolaan 16.6.91, 19.Divisioonan muistomerkki paljastettiin heinäkuussa 1992, Kuivalaisen taistelun muistomerkki 10.7.2011, Vannisenmäen-Kumurin taistelujen muistomerkki paljastettiin kesällä 2015. Eteläpohjalaisten sankarivainajien muistomerkki paljastettiin vuonna 1969. Hakkarainen kertoi kunkin sotamuistomerkin alueella tapahtuneiden taistelujen kulkua.
Veteraanit Esko Korhonen ja Sulo Tiainen
Eversti evp Jouni Mattila paneutui muistomerkkien kartoitukseen alueella. Hän antoi kiitoksen aktiivisesti hankkeeseen osallistuville. Kiteen kaupungin tervehdyksen toi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sinikka Musikka, joka samalla vastaanotti paljastetun vitriinin. Hotelli Kiteenhovin puheenvuoron käytti johtaja Kari Sutinen. Opetusneuvos, teologian tohtori Heikki Pirinen kertasi sota-ajan muistoja. Musiikista vastasivat Pekka Sallinen ja Pertti Häkkinen. Juhla oli vaikuttava ja mieliinpainuva.
Olavi Lautamäki
